Salibandykausi 2015-16

 © Laura Helminen

Kulunut salibandykausi saatiin päätökseen meidän joukkueen osalta viime sunnuntaina kun edessä oli kakkosdivarikarsinnat. Matka kauden loppua kohden oli hyvin erilainen kuin aiempina kausina. Edellisen kauden jälkeen edessä oli seuran vaihto ja vaikka suurin osa pelaajista ja joukkuekavereista tuli mukana, oltiin silti uudessa tilanteessa. Kesäreeneistä en osaa sanoa mitään, sillä ne osuivat juuri sille viikon ainoalle päivälle, jonka olin iltaisin töissä. Elokuussa tilanne oli se, että joukossa oli tuttuja joukkuekavereita kahdesta joukkueesta mutta myös paljon uusia kasvoja. Lisäksi meitä oli sen verran, että meidät tultaisiin jakamaan kahteen joukkueeseen eri sarjoihin. Tämä tapahtui muistaakseni elokuun lopussa, mikä oli näin jälkikäteen ajateltuna ehkä liian myöhäinen ajankohta. Reenasimme kuitenkin suurimman osan reeneistä kaikki samassa porukassa, joten molempien joukkueiden pelaajat tulivat tutuiksi.

 © Janne Suhonen

 © Janne Suhonen

Sarjakausi alkoi pelien osalta syys-lokakuun vaihteessa, kun pelasimme "kotiturnauksen" (joka siis oli sarjan toisen joensuulaisjoukkueen järjestämä). Ensimmäinen peli alkoi hyvin mutta lopussa kokeneempi joukkue meni ohi. Toinen peli pelattiin hyvin, mutta se(kään) ei riittänyt voittoon asti. Tämä jatkui melkein koko kauden. Pelasimme hyvin, mutta etenkin maalinteon kanssa oli ongelmia. Lisäksi monesti meillä oli pelissä kaksi hyvää erää, mutta kolmas ei kulkenut. Oltiin monelle uudessa tilanteessa, pelejä ja turnauksia tuli ja meni ja pistesaldo näytti edelleen nollaa. Itselle kauden vaikein paikka oli ehkä kuitenkin se, kun jouduin katselemaan kotiturnauksen kaukalon ulkopuolelta jalan rasitusvamman takia. 

 © Laura Helminen

28.2. koitti se päivä jota oltiin odotettu koko kausi. Kuukausi taukoa edellisistä peleistä, ulkona nätti ilma ja autojen keulat kohti Kontiolahtea. Ensimmäinen peli päästiin pelaamaan kotijoukkuetta vastaan. Joukkuetta, joka vielä siinä vaiheessa taisteli pääsystä jatkopeleihin. Halli täynnä kotijoukkueen kannattajia. En tiedä mitä oltiin tehty kuukauden tauon aikana, mutta koko joukkue taisteli aivan eri ilmeellä kuin aiemmin. Pelattiin varmaan ensimmäistä kertaa tällä kaudella oikeasti joukkueena. Tehtiin ensimmäinen maali, vastustaja tuli tasoihin. Tehtiin pian toinen ja vielä kolmaskin. Toisen erän jälkeen tilanne oli jo 6-2 meille. Mitä pidemmälle kolmas erä eteni, tajuttiin pikkuhiljaa mitä oli tapahtumassa. Halli oli melko hiljainen siinä vaiheessa. Summeri soi ja kauden ensimmäinen voitto oli tosiasia. Se fiilis oli sanoinkuvailettoman hieno. Vähän aikaa oli mahdollisuus nauttia ja sitten pitikin suunnata katseet seuraavaan peliin. Jalka ei noussut enää samalla tavalla, mutta yksi piste mukaan tasapelin seurauksena. 

 © Laura Helminen

Jo kesken kauden oli selvää että kakkosdivarikarsinnat kutsuvat meitä ja loppukauden peleillä ei juurikaan ollut merkitystä. Viime sunnuntaina oli kuitenkin tärkeimmät pelit. Ne joiden tulos vaikuttaisi siihen, säilyykö sarjapaikka. Vain voitoilla oli väliä. Koko joukkuetta jännitti enemmän tai vähemmän ja taikauskoisina pyrittiin toistamaan voitokkaan Kontiolahden turnauksen edeltävät "rutiinit" joihin omalta osalta kuului mm. Gaudessa pizzalla käynti. Pelipäivän alkulämpät pyrittiin tekemään myös mahdollisimman samalla tavalla kuin silloin helmikuussa. Ensimmäinen peli kolmosdivarin kolmosta vastaan oli vaikea ja vastustaja johti peliä pariinkin otteeseen. Onneksi meidän joukkue sai tehtyä tarvittavat maalit ja voitto lukemin 4-2. Kun toisen pelin tuleva vastustaja voitti samaisen joukkueen paremmalla maalierolla, oli viimeiseen peliin kovat panokset. Meille riitti vain voitto. Peli pysyi lukemissa 0-0 melkein loppuun asti. Saimme kuin saimmekin yhden maalin tehtyä ja lopussa varsinkin viimeiset sekunnit olivat hyvin piinaavia, kun tiedossa oli, että vastustajalle riittäisi tasapeli. Onneksi meidän joukkue onnistui taistelemaan loppuun asti ja summerin soidessa pääsimme tuulettamaan sarjapaikan säilymisen puolesta. 

 © Laura Helminen

Nyt reenejä on hiukan vähemmän, mutta osalla joukkueesta kausi jatkuu vielä hetken aikaa, kun lähdetään JANOn kanssa hakemaan opiskelijasalibandyn SM-kultaa Vierumäeltä huhtikuun toisena viikonloppuna. Naisten kilpasarjassa on tänä vuonna enemmän joukkueita kuin koskaan aiemmin, joten ihan tosissaan saadaan pelata. Onneksi meillä on hyvä porukka kasassa ja lähdetään haastamaan toisia joukkueita ihan tosissaan. 

Kiitos tästä kaudesta joukkuekavereille, reenikavereille, valmentajille, joukkueen taustahenkilöille, vastustajille, tuomareille ja kaikille jotka olivat tällä matkalla jollain tapaa mukana. Ensi kaudella jatketaan :)

Marimekon blogi-ilta

Joensuun Marimekko ja Sami-Petteri  järjestivät tuossa vajaa kuukausi sitten illan Joensuulaisille bloggaajille. Tarjolla oli pientä naposteltavaa ja lisäksi meille esiteltiin tulevaa kevään ja kesän mallistoa pienen muotinäytöksen merkeissä. Tämän jälkeen saimme kierrellä rauhassa liikkeessä ja tutustua tarkemmin siihen, mitä kaikkea Isomyyn liikkeestä löytyykään.
Marimekko on itselle jo entuudestaan tuttu suurimmaksi osin klassikkotuotteiden kautta. Kotoa löytyy mm. raita- ja pallopaitaa, unikkomukeja, perinteinen olkalaukku sekä unikkokuosin käsilaukkua ja huiveja. Lisäksi kukkaroita eri kuoseilla ja eri kokoisina on käytössä.

Kahvikuppeja ottaisin mielelläni useammassakin kuosissa, mutta yksin asuvana niille ei ole niin paljoa valitettavasti käyttöä. Lisäksi ihastelin noita sinisiä laseja (ja monia muitakin sisustusjuttuja). Erilaiset mekot vaikuttivat myös kivoilta, mutta ainakaan tällä hetkellä koulun ja työn luonteen vuoksi niille ei ehkä tulisi niin paljoa käyttöä. Lisäksi opiskelijabudjetti vaikuttaa siihen, että kaikkea haluamaani en pysty kotiuttamaan (sääli...). Esimerkiksi nuo muotinäytöksessä esitellyt laukut vaikuttivat olivat kivoja. Lottovoittoa siis odotellessa :D

Tyhjin käsin en kuitenkaan liikkeestä lähtenyt, sillä kassan kautta mukaan tarttui tuo keskimmäisenä ylläolevassa kuvassa näkyvä pieni kukkaro. Miulla on "muutama" kukkaro eri kokoisina mutta tuota pienintä ei vielä ole kuin yksi kappale entuudestaan ja se taitaa olla jossain vanhempien luona. Koska tärkeimmät kortit saa kulkemaan puhelimen kotelossa, niin ajattelin että tuommoinen pieni kukkaro on kätevä esimerkiksi ulos lähtiessä.

Tämmöistä tällä kertaa, oli kyllä kiva päästä taas näkemään muita bloggaajia ja tutustumaan paremmin Marimekon tuotteisiin. Onko siellä muita Marimekon ystäviä?

Talvileiri 2016

Tämmönen päivitys kerran kuussa-tahti näyttää olevan tällä hetkellä se mihin kykenen :D Oon nyt lomaillut tai siis viettänyt itsenäisen opiskelun viikkoa viime viikon ajan ja sama homma tällä viikolla, tosin perjantaina pitää käydä koululla. Ruotsia oon yrittänyt lukea mutta muuten opiskelu on jäänyt vähän turhan vähälle. Salibandy on yllättäen vienyt aikaa mutta siitä voisin kirjoittaa enemmän ens viikolla kun saadaan kausi pakettiin sunnuntaina.

Viime viikolla oli perinteinen Pokalin järjestämä Talvileiri ja olin siellä valokuvaushommissa. Oon aiemmin tehnyt samaa hommaa leiritiimin ohessa mutta nyt miun vastuulla oli siis vain valokuvaus ja videointi. Silti hengailin leirikansliassa yhtä paljon kuin ennenkin koska se on vaan niin parasta. Varsinkin illat on parasta aikaa ja tältä leiriltä mieleen jäi erityisesti vikan illan pingispelit :D Harmittaa ko kesän leirille en pääse hommiin ko pitää olla tutoroimassa pääsykokeita samaan aikaan. Tosin käyn leirillä kuitenkin pyörähtämässä ja moikkaamassa tuttuja. Nii tosiaan tutorin hommat kutsuu ens syksynä, tästä tuli tieto kai pari viikkoa sitten :) Ens viikolla ois eka ilta tutorkoulutusta ni pääsee tutustumaan muihinkin ko oman alueen tutoreihin.

En lupaa yhtään, että milloin miusta kuuluu seuraavan kerran. Ois miulla muutamat vajaa kuukausi sitten Marimekolla otetut kuvat odottamassa läpikäymistä, ehkä niitä sitten jossain vaiheessa.